Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Lahdessa jo seitsemännen kerran vuonna 2017.
Aiemmin MM-kilpailut on järjestetty vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.
Aihetta on käsitelty erityisesti postimerkeissä, mutta myös rahoissa ja Arabian astioissa.
Hiihdon MM-kilpailut Arabian astioissa
Raija Uosikkisen G-mallin lautaseen suunnittelemassa koristeessa ei suoraan viitata MM-kilpailuihin, mutta kuva-aiheen eri maiden liput viittaavat niihin. Leiman perusteella kyseessä olisivat vuoden 1958 kilpailut. Kuvassa vasemmalla puolella niin ikään Uosikkisen suunnittelema Arabian tehdasvierailulautanen.
Aiheesta on valmistettu myös samankaltainen, Raija Uosikkisen suunnittelema 9 cm leveä minilautanen/vati mallia B. Kyseinen esine on ollut kokoelmissani, mutta hajosi käsittelyssä.
Vuoden 1989 MM-kilpailujen kunniaksi valmistettiin seinälautanen, jossa joulupukin näköinen piirroshahmo hyppää mäkeä.
Hiihdon MM-kilpailut Suomen rahoissa
Vuoden 1978 MM-kilpailujen hopeajuhlaraha on nimellisarvoltaan 25 markkaa. Kolikon leveys on 37 mm ja paino 26,3 grammaa. Kolikossa on 50% hopeaa ja 50% kuparia. Puhdasta hopeaa juhlarahassa on näin ollen 13,15 grammaa. Kolikkoa lyötiin 500 000 kpl. Yleisen kolikon luetteloarvo on viitisen euroa.
Vuoden 1989 MM-kilpailujen hopeajuhlarahan nimellisarvo on 100 markkaa. Kyseessä on ensimmäinen 100 markan juhlaraha. Kolikon leveys on 35 mm ja paino 24 grammaa. Hopeapitoisuus on 83% ja puhdasta hopeaa kolikossa on 19,92 grammaa. Juhlarahaa lyötiin 100 000 kpl ja se on yleinen. Luetteloarvoa kolikolla on kymmenen euroa.
Vuoden 2001 MM-kilpailujen juhlaraha oli viimeisiä markkamääräisiä juhlarahoja. Suomalaishiihtäjien doping-käryn johdosta kolikko sai keräilijöiden keskuudessa lempinimen ”hemohes”. Nimellisarvoltaan 25 markan kolikossa ei ole jalometallia. Kaksimetallikolikon koostumus on seuraava: 75% kuparia ja 25% nikkeliä sekä 89% kuparia, 5% alumiinia, 5% sinkkiä ja 1% tinaa. Kolikon lyöntimäärä on 100 000 kpl. Kolikolla on luetteloarvoa 15 euroa lyöntikirkkaana. Numismaattista arvoa on siis vuoden 1978 ja 1989 hopeajuhlarahoja enemmän. Rahan kääntöpuolella on nainen rinnat paljaana. Vastaavaa nähtiin Suomen rahoissa viimeksi vuonna 1945 eri setelirahoissa.
Hiihdon MM-kilpailut Suomen postimerkeissä
Postimerkeissä on käsitelty Suomessa järjestettyjä hiihdon MM-kilpailuja enemmän kuin kolikoissa.
Vuoden 1926 kilpailut
Vuoden 1926 MM-kilpailuissa Suomi otti 5 mitalia: kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Mitalitaulukossa vain Norja oli edellä. Matti Raivio saavutti 30 km:n ja 50 km:n hiihdoissa kultamitalin. Kilpailuista ei julkaistu postimerkkejä.
Vuoden 1938 kilpailut
Vuonna 1938 Suomi oli mitalitaulukon ykkönen ottaen kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Pauli Pitkänen voitti 18 km:n hiihdon ja Kalle Jalkanen 50 km:n hiihdon. Lisäksi Suomi vei viestikultaa 4×10 km:n hiihdossa joukkueella Jussi Kurikkala, Matti Lauronen, Pauli Pitkänen ja Klaus Karppinen.
Kilpailuista julkaistiin kolme postimerkkiä.
Vuoden 1958 kilpailut
Vuonna 1958 Suomi oli jälleen mitalitaulukon ykkönen ottaen neljä kultaa, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Toisena ollut Neuvostoliitto ja kolmantena ollut Ruotsi jäivät Suomesta selvästi. Kultaa otti Veikko Hakulinen 15 km:n hiihdossa, Kalevi Hämäläinen 50 km:n hiihdossa, Paavo Korhonen yhdistetyssä ja Juhani Kärkinen mäkihypyssä. Suomen dominanssi oli vahvaa. Mäkihypyssä kaksoivoiton varmisti Ensio Hyytiä hopeamitalillaan. 50 km:n hiihdossa Suomi otti peräti viisi sijaa seitsemän parhaan joukossa, kun Veikko Hakulinen saavutti hopeaa, Arvo Viitanen pronssia, Arto Tiainen neljännen, Eero Kolehmainen viidennen ja Kalevi Hämäläinen seitsemännen sijan.
Kilpailuista julkaistiin kaksi postimerkkiä.
Vuoden 1978 kilpailut
Vuonna 1978 Suomi kamppaili Neuvostoliiton kanssa menestyneimpänä hiihtourheilumaana. Suomi oli lopulta mitalitaulukon toinen yhdeksällä mitalilla. Mitaleista kolme oli kultaista, kolme hopeista ja kolme pronssista. 5 km:n hiihdossa Helena Takalo vei kultaa Hilkka Riihivuoren ollessa toinen. Jännittävä 4×5 km:n hiihto oli Suomen juhlaa kun nelikko Taina Impiö, Marja-Liisa Hämäläinen, Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori ottivat voiton muutaman sekunnin erolla Saksaan. Kolmas kulta tuli Tapio Räisäselle mäkihypystä.
Kilpailuista julkaistiin kaksi postimerkkiä.
Vuoden 1989 kilpailut
Vuoden 1989 MM-kilpailuissa todistettiin suomalaisurheilijoiden erittäin vahvoja suorituksia, kun Suomi otti ylivoimaisen ykkössijan mitalitaulukossa peräti viidellätoista mitalilla. Kuusi kultamitalia kertoi ylivoimasta, kun kakkossijan saavuttaneella Neuvostoliitolla oli lopputilastossa kolme kultamitalia. Harri Kirvesniemi otti kultaa 15 km:n perinteisellä ja silloinen puolisonsa Marja-Liisa Kirvesniemi os. Hämäläinen 10 km:n perinteisellä. Marjo Matikainen otti kultaa 15 km:n perinteisellä. Naisten 4×5 km:n viesti oli taas suomalaisjuhlaa: Pirkko Määttä, Marja-Liisa Kirvesniemi, Jaana Savolainen ja Marjo Matikainen saivat mitaleista kirkkaimman. Suurmäessä Jari Puikkonen otti kultamitalin ja Matti Nykänen pronssia. Jens Weißflogin oli tyytyminen hopeamitaliin. Lisäksi kultamitalin ottivat Suomen miehet mäkihypyssä joukkueella Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen ja Risto Laakkonen. Varsinaista talviurheilun kulta-aikaa Suomelle!
Kilpailuista julkaistiin yksi postimerkki.
Vuoden 2001 kilpailut
Jos vuoden 1989 kilpailut olivat Suomen vahvimmat koskaan, vuoden 2001 kilpailuja voitaneen pitää eräänlaisena floppina. Isäntämaa Suomen kuusi hiihtäjää jäivät kiinni dopingin käytöstä ja hylättiin. Skandaali käynnisti vuosia kestäneen murheellisen tapahtumaketjun ja alavireisyyden hiihtolajeissa. Lopputuloksissa Suomi saavutti kuitenkin 10 mitalia ollen mitalitilastojen kolmas. Kultamitalin voitti Pirkko Manninen sprintissä ja Virpi Kuitunen 5 + 5 km:n yhdistelmähiihdossa.
Kilpailusta julkaistiin kaksi postimerkkiä.
Vuoden 2017 kilpailut
Vuoden 2017 kilpailuista ei julkaistu postimerkkejä.
COMMENTS