”Vuoden 2020 uusin suomalainen kahden euron erikoisraha kunnioittaa kansalliskirjailijaamme, tieteen akateemikko Väinö Linnaa, jonka syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi sata vuotta.
Rahan tunnuspuolta hallitsee Väinö Linnan profiilikuva. Taustalla näkyy kaarevia viivoja, jotka ovat kuin lankoja, joista Finlaysonin kehräämöllä työskennellyt Linna punoi kirjoihinsa erilaisia juonenkäänteitä. Erikoiseuron on suunnitellut arkkitehti Petri Neuvonen.
Väinö Linna syntyi 20.12.1920 Urjalassa. Hän kohosi vaatimattomista oloista paitsi menestyväksi kirjailijaksi, myös yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Linnan kuuluisimmat teokset, Tuntematon sotilas (1954) sekä Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959‒1962), kuvaavat ainutlaatuisella tavalla suomalaista yhteiskuntaa yli 70 vuoden ajalta.
Kahden menestysteoksen myötä Linnasta tuli kansalliskirjailija, jonka rehevä huumori ja kansanomainen puhekulttuuri uudistivat kirjallisuuden kieltä.”
Väinö Linnan juhlarahan lyöntimäärä on enintään 800 000 kappaletta, joista proof-versiota 7 000. Kolikko lienee arvoltaan lähellä Turun yliopiston juhlarahaa, jota myydään tätä kirjoittaessa 6-7 euron hintaan UNC-laatuisena.
Juhlaraha on järjestyksessään toinen Suomen vuonna 2020 julkaisemista juhlarahoista. Juhlarahojen julkaisu tapahtui myöhäisessä ajankohdassa syksyllä. Väinö Linnan saatavuus luvattiin vasta 15.11.2020 jälkeen.
Aiemmin vuonna 2020 julkaistu Turun yliopiston juhlaraha on ”kunnianosoitus sivistykselle ja 100-vuotiaalle Turun yliopistolle. Harmonisen rahan kuva-aiheena on ruudukkomainen verkko, joka symboloi abstraktilla tasolla yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Erikoiseuron on suunnitellut arkkitehti Petri Neuvonen.
Suomen ja maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto syntyi maailmanhistoriallisesti poikkeuksellisella tavalla, kansalaiskeräyksen tuottamilla varoilla. Kalevalan päivänä 28.2.1920 perustetun yliopiston motto ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kuvaa osuvasti itsenäisen Suomen alkuvuosia ja yli 22 000 lahjoittajan tahtotilaa.
Yliopistollisen opetuksen, tutkimuksen ja tieteen merkitys on ollut huomattava Suomen yhteiskunnallisessa kehityksessä ja historiassa. Se on luonut edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen, tuottavuuden kasvuun ja kansainvälistymiseen.”
Turun yliopiston juhlarahan lyöntimäärä on 800 000 ja proof-version 5 000 kappaletta. Kolikkoa myydään keräilymarkkinoilla tätä kirjoittaessa 6-7 euron hintaan UNC-laatuisena.
Sitaattitekstit lainattu Monetan sivuilta.
Väinö Linnan aihetta on käsitelty rahoissa aiemminkin. Vuonna 1993 laskettiin liikkeelle 20 markan seteli, jota toimitettiin Suomen Pankkiin vuosina 1993-1996 yhteensä 80 200 000 kappaletta.
Uudemmilla turvaominaisuuksilla ja eri värisävyllä setelistä julkaistiin Littera A -versio, jota toimitettiin Suomen Pankkiin vuosina 1996-1999 yhteensä 99 850 000 kappaletta.
Joitakin allekirjoituspoikkeuksia lukuun ottamatta molemmat setelityypit ovat sileinäkin yleisiä ja vain muutaman euron arvoisia.
Alla 20 markan setelityypit Väinö Linnan kuvituksella. Ylempänä 20 markkaa ilman Litteraa Kalevi Sorsan ja Antti Heinosen allekirjoituksella. Alempana 20 markkaa Litt. A Sirkka Hämäläisen ja Antti Heinosen allekirjoituksella.
Filatelian puolella Väinö Linnan kuvalla tehtyä julkaisua ei ole. Sen sijaan hänen teoksensa Tuntematon sotilas (Elokuva sata vuotta, 1996) ja Täällä pohjantähden alla (1997) ovat päässeet postimerkkien aiheiksi.
COMMENTS